Havukasvien leikkaus

Havukasveja ei leikata istutettaessa eikä niitä voi nuorentaa alasleikkauksen avulla. Ne kaipaavat lähinnä pientä hoitoleikkausta etenkin talven jälkeen. Murtuneet, paleltuneet ja sairaat versot sekä kilpalatvat poistetaan. Liian leveitä ja korkeita kasveja voi tarvittaessa harventaa ja madaltaa, mutta leikkauskohdan alapuolelle pitää jäädä terveitä neulasia ja versonkärkiä.

Havukasvien parasta leikkausaikaa ovat kevättalvi ennen kasvun alkua ja syksy, jolloin kasvu on päättynyt. Sään täytyy olla suojainen. Jos runsaasti pihkaa vuotavasta havupuusta – jalokuuset, tavalliset kuuset ja männyt – on poistettava oksa, jätetään puuhun noin viiden sentin mittainen kuivuva oksatappi. Pihka ei näin valu pitkin runkoa.

Katajat, lehtikuuset, marjakuuset ja tuijat sietävät leikkausta parhaiten. Uudet versot lähtevät kasvuun vielä peukalonpaksuisesta vanhasta oksasta.

Poista havupuiden kilpalatvat

Puut ovat runkojohteisia eli niillä on yleensä yksi selvästi muita versoja vahvempi runko. Meillä menestyviä havupuita ovat pihdat eli jalokuuset, lehtikuuset, kuuset, männyt, puumaiset katajat sekä pilarituijat. Miltei ainoa toimenpide on poistaa mahdollinen kilpalatva, minkä voi tehdä milloin tahansa.

Monesta havupuusta on syntynyt mutaation kautta kääpiömäisiä muotoja. Tällainen on esimerkiksi kartiovalkokuusi (Picea glauca ’Conica’, sockertoppsgran). Joskus se alkaa kasvaa takaisin alkuperäiseen muotoonsa ja kokoonsa. Tällaiset ”villiversot” on syytä poistaa heti.

Vuorimännystä matala

Jos vuorimännyn (Pinus mugo, bergtall) halutaan pysyvän tiheänä ja matalana, sitä leikataan joka kesä istutusvuotta lukuun ottamatta. Vuosikasvaimista typistetään puolet vähän ennen juhannusta. Vaihtoehtoisesti oksien keskimmäiset vuosikasvaimet poistetaan kokonaan. Mitä enemmän vuosikasvaimia leikataan, sitä tiheämpi vuorimännystä tulee. Samaa keinoa voi soveltaa muihinkin havukasveihin.

Suomen Puutarhakauppiaat Taimistoviljelijät Vuoden Puutarhatuote 2024