Pensaiden leikkaus
Ainavihantien pensaiden leikkaus
Ympäri vuoden lehtevinä pysyviä pensaita sanotaan ikivihreiksi tai ainavihanniksi. Niitä ei leikata istutettaessa.
Alppiruusut (Rhododendron, alpros) eivät kaipaa yleensä hoitoleikkaustakaan, mutta lumen vioittamat versot typistetään keväällä terveeseen osaan saakka. Kuihtuneet kukinnot saa poistaa kunhan varoo katkaisemasta uusien versojen alkuja. Etenkin vanhat alppiruusut kestävät huonosti leikkausta ja versovat niukasti. Joskus niitä on kuitenkin leikattava: yläosa on saattanut paleltua tai pensas ei enää kuki ja oksat ovat harmaantuneet vanhuuttaan. Harvan pensaan haaroittumista ja uudistumista voi edistää leikkaamalla heti sopivasti sijaitsevien sivuhaarojen yläpuolelta. Haarakohdassa olevat silmut saattavat alkaa kasvaa, kun pensas on elinvoimainen. Usein paras vaihtoehto on kuitenkin ostaa uusi taimi vanhan tilalle.
Mahoniasta (Mahonia aquifolium, mahonia) poistetaan ruskettuneet osat varhain keväällä. Laji sietää alasleikkauksen, jonka voi tehdä jopa vuosittain 20 sentin korkeudelta maanpinnasta. Tällöin kuitenkin menetetään yhden kevään kukinta.
Puksipuut (Buxus, buxbom) talvehtivat Suomessa heikosti, mutta sietävät leikkausta erinomaisesti. Niitä kasvatetaan eteläisemmissä maissa muotoon leikattuina aitoina ja yksittäispensaina.
Lehtipensaiden leikkaus
Maalis–huhtikuun suojasää on parasta pensaiden leikkausaikaa Etelä-Suomessa. Silloin kasvit ovat lepotilassa ja menettävät leikattaessa vähiten voimiaan. Ilmastollisesti kestäviä lajeja voi leikata myös myöhään syksyllä, kunhan oksat eivät ole jäässä.
Pääsäännöstä poiketen pensasmaiset vaahterat leikataan loppukesällä tai aikaisin kevättalvella, sillä ne vuotavat runsaasti mahlaa keväällä. Kuivia ja kaikkein ohuimpia oksia voi silti leikata keväälläkin, koska vuoto jää vähäiseksi.
Istutusleikkaus
Hyvin haaroittuneita astiataimia ei tarvitse leikata istutuksen yhteydessä. Sen sijaan niukkaoksaiset astiataimet ja paljasjuuriset taimet leikataan, jotta ne haaroittuvat alaosastaan lähtien ja lähtevät kasvuun varmemmin. Istutusleikkaus tehdään aina keväällä, joten keskellä kesää ja syksyllä istutetut taimet leikataan seuraavana keväänä. Vaurioituneet ja kovin ohuet versot poistetaan kokonaan. Vahvat versot katkaistaan 10–20 cm ensimmäisen haaroittumiskohdan yläpuolelta. Leikkauskohta valitaan terveen, mieluiten pensaan sisäosasta ulospäin suuntautuvan silmun yläpuolelta. Jotta silmu ei vahingoittuisi, katkaisupinnan tulee olla noin sentin päässä silmusta.
Vuosittaiset hoitoleikkaukset
Pensaat leikataan pääsääntöisesti varhain keväällä. Kun kasvista poistetaan kuolleet ja vioittuneet oksat, leikkausajankohdalla ei ole merkitystä. Keväisessä hoitoleikkauksessa poistetaan toisiaan hankaavista oksista heikompi sekä liian tiheässä olevat, maahan lamoavat ja muut pensaan kasvutapaan sopimattomat versot. Leikkaus tehdään terveeseen versonosaan saakka ja sopivasti suuntautuvan silmun tai oksahaaran yläpuolelta. Leikkaus turvaa versojen valon saannin ja estää liian tiheän kasvuston kehittymisen. Monet sienitaudithan viihtyvät tavattoman tiheässä ja kauan kosteana pysyvässä kasvustossa.
Milloin pensas nuorennetaan?
Hoitoleikkauksistakin huolimatta pensaat tulevat jossain vaiheessa vanhoiksi ja mahdollisesti liian kookkaiksi. Nuorennusleikkauksen ajankohdan voi valita sen mukaan, mihin versonosiin kukkasilmut kehittyvät. Keväällä ja alkukesällä kukkivien pensaiden kukkasilmut sijaitsevat edellisenä kesänä kasvaneissa versoissa. Kun nämä pensaat leikataan vasta kukinnan jälkeen, kukinnasta ehtii nauttia.
Yleensä loppukesällä kukkivat pensaat voi leikata varhain keväällä kukintaa menettämättä, sillä niiden nuput kehittyvät jo samana kesänä. Muutamien pensaiden kukinta on niin huomaamatonta, ettei haittaa lainkaan vaikka leikkausta seuraavan kesän kukinta menetetään. Vaatimaton kukinta on mm. taikinamarjalla, lumimarjalla, korallikanukalla ja pajuilla.
Pensas nuorennetaan joko varovasti harventamalla vanhimpia haaroja tai voimakkaasti leikkaamalla koko kasvusto matalaksi varhain keväällä. Leikkaustapa riippuu lajin uusiutumiskyvystä.
Nuorennus harventaen vanhimpia versoja
Kun pensas nuorennetaan harventaen, siitä poistetaan vanhimmat, huonosti kukkivat versot maan pintaa myöten – yleensä varhain keväällä. Harvennusleikkaukset voi aloittaa keskimäärin jo 3–5 vuoden kuluttua istutuksesta. Niitä kannattaa jatkaa vuosittain, jotta pensaat pysyvät jatkuvasti hyvännäköisinä ja terveinä.
Varovainen harvennusleikkaus sopii jokseenkin kaikille pensaslajeille. Se on kuitenkin välttämätöntä lajeilla, joille kehittyy niukasti tai ei lainkaan tyvi- ja juuriversoja. Tällaisia ovat esimerkiksi marjaomenapensas, hortensiat, ruusukvitteni, sirotuomipihlaja, monet jalosyreenit, tuhkapensaat ja vihmat.
Myös useista kohtalaisesti tyviversoja muodostavista pensaista on syytä poistaa vanhimpia, yli viisivuotiaita versoja varhain keväällä. Tällaisia ovat mm. jasmikkeet, kelta- ja laikkukirjokanukka, kuusamat sekä pensashanhikki.
Nuorennus alasleikkaamalla
Pensaan voi nuorentaa voimakkaasti alasleikkauksen avulla. Se tehdään aina varhain keväällä ennen silmujen avautumista. Alasleikkaus sopii runsaasti vesoville lajeille sekä piikkisille pensaille, joita on vaikea harventaa. Sen sijaan yksirunkoisia, usein toiseen lajiin vartettuja pensaita ei leikata alas koskaan.
Kun pensas leikataan alas, jokainen verso katkaistaan pensaan koosta riippuen 10–30 sentin korkeudelta maan pinnasta. Muutamat pensaat kasvattavat alasleikkauksen jälkeen niin paljon uusia versoja, että niitä täytyy harventaa kesällä.
Pääsääntöisesti alasleikkausta ei kannata tehdä kovin tiheään tahtiin, sillä se on raju toimenpide. Useimpia pensaita ei tarvitsekaan leikata alas 15–20 vuoteen istutuksesta.
Leikkausten tiheys riippuu lajista. Saman vuoden versoilla kukkivat lajit, kuten pallohortensia, koivu- ja keijuangervo, voi periaatteessa leikata alas vaikkapa joka kevät menettämättä kertaakaan kukintaa. Pallohortensiaan voi jättää vuosittain edellisen kesän kasvua vain 2–3 silmuvälin verran. Runsaasti juuriversoja muodostavat pensaat, kuten pihlaja- ja pajuangervo, kestävät alasleikkauksen 3–5 vuoden välein, jos ne näyttävät sitä kaipaavan.
Yksilöllisesti leikattavat pensaat
Edellä esitellyt leikkaustavat sopivat ylivoimaisesti suurimmalle osalle pensaslajeista. Muutamalle koristepensaalle on kuitenkin vakiintunut muista poikkeava käsittelytapa.
Syyshortensian oksat nuokkuvat syksyllä kuihtuneiden kukintojen painosta. Kukinnot voi poistaa, jotta niihin kertyvä lumi ei murra oksia. Keväällä pensaasta poistetaan tavalliseen tapaan kuolleet ja vioittuneet verson osat. Tämän jälkeen pensaan voi leikata joko voimakkaasti tai varovasti. Varovainen leikkaus tehdään 1–3 vuoden välein, jolloin poistetaan vain heikoimpia ja vanhimpia versoja. Voimakas leikkaus keväällä tuottaa vähemmän, mutta suurempia kukkia kuin varovainen leikkaus. Pensas leikataan keväällä niin, että kuhunkin edellisenä vuonna kasvaneeseen, noin lyijykynän paksuiseen versoon jää 2–3 silmuparia ja vähintään sormenpaksuisiin versoihin 3–4 silmuparia. Toisin sanoen mitä paksumpi verso, sitä enemmän silmuja jätetään. Heikot oksat poistetaan kokonaan.
Neilikkaruusun versojen latvat paleltuvat lähes joka talvi. Keväällä pensaasta typistetään sekä paleltuneet että talvehtineet latvat, mikä edistää kukintaa. Samalla poistetaan vanhat, niukasti kukkivat versot maata myöten. Kun kasvusto on tiheää, siitä voi harventaa myös nuoria versoja.
Tuoksuvatukka muodostaa runsaasti tyviversoja ja kukkii toisen vuoden versoilla. Kukkineet versot poistetaan maata myöten joko kukinnan jälkeen tai vasta seuraavana keväänä. Vaihtoehtoisesti jokainen verso leikataan keväällä 10–20 sentin korkeudelta maanpinnasta eli tuoksuvatukka leikataan alas. Tällöin pensas ei kuki leikkausta seuraavana kesänä.
