Maanpeitekasvit

Luonnonmukaisin ja turvallisin kate on maanpeite- eli aluskasvillisuus, joka sopii sekä puuvartisten että ruohovartisen kasvien juuristoalueelle. Peittokasveja istutetaan paikkoihin, joissa nurmikko on hankala hoitaa. Rinteet, puiden alustat sekä piharakenteiden ja rakennusten väleihin jäävät kapeat maakaistaleet on helpoin vihreyttää maanpeitekasveilla. Peitekasveja voi istuttaa tavanomaista tiheämpään, jotta ne kattavat mullan pinnan yhdessä kesässä.

Edes voimakkaasti leviävät peittokasvit eivät tukahduta puuvartisia lajeja. Sen sijaan ruohovartisten perennojen ja yksivuotisten kasvien pitää olla riittävän isoja, jotta ne pärjäävät aluskasvillisuuden kanssa. Hienoja yhdistelmiä saa vaikkapa istuttamalla maahumalaa tai rönsyakankaalia syysleimujen, isojen kuunliljojen, jaloangervojen ja päivänliljojen aluskasviksi. Sekä maahumala että akankaali kestävät erinomaisesti varjostusta eivätkä leviä niin aggressiivisesti, että haittaisivat keskikokoisten tai isohkojen ryhmäperennojen kasvua.

Peittokasvien istutus

Vaikka hyvät maanpeitepensaat ja -perennat pärjäävät siemenrikkakasveja vastaan, niitä ei kannata istuttaa monivuotisten juuririkkakasvien sekaan. Kasvualustasta poistetaan siis ensin ohdakkeet, juolavehnä yms. Katekasvillisuuden lehdistö on niin tiheä, että niiden väleihin yltävä valo ei riitä siemenrikkakasvien itämiseen. Erityisen hyvä peitekasvi selviää vähällä hoidolla vaihtelevissa olosuhteissa. Parhaimmatkaan pensaat tai perennat eivät kuitenkaan kestä jatkuvaa tallaamista.

Varsinaisiksi maanpeitekasveiksi luetaan matalat lajit, jotka etenevät usein maanpintaa myöten rönsyillä tai rennoilla oksillaan. Peittopensas voi olla metrinkin korkea, mutta peittoperennat ovat alle puolimetrisiä.

Maanpeitepensaat istutetaan yleensä 70–100 sentin välein vähintään 40 cm syvään kasvualustaan. Peittoperennat taas sijoitetaan 30–40 sentin etäisyyksille toisistaan 30 cm paksuun alustaan. Tarkoitus on, että kasvit peittävät maanpinnan mieluiten istutusvuonna, mutta viimeistään kahden vuoden kuluessa istutuksesta.

Peittopensaita

Kääpiökataja (Juniperus communis ’Repanda’) ja pensashanhikki ’Goldteppich’ (Dasiphora fruticosa) pärjäävät rutikuivassa ja niukkaravinteisessa maassa. Pensashanhikit kukkivat runsaasti auringossa runsaasti ja lähes koko kesän.

Lamo- eli pikkuherukka (Ribes glandulosum), paljakkapaju (Salix glauca var. callicarpaea) ja peittopaju (Salix x aurora ’Tuhkimo’) suosivat osittain varjoista tai aurinkoista, mutta hikevää kasvupaikkaa.

Sekä auringossa että varjossa menestyvät ainavihanta tuivio (Microbiota decussata), seppelvarpu (Stephanandra incisa ’Crispa’) ja erittäin peittävät vuohenkuusamat (Diervilla).

Suomen Puutarhakauppiaat Taimistoviljelijät Vuoden Puutarhatuote 2024