Amarellikirsikat eli kuulasmarjaiset kirsikat Huvimarjan Kuulasmarja' FinE

'Huvimajan Kuulasmarja' FinE on amarellityyppinen, jokseenkin itsepölytteinen lajike. Puu on keskikokoinen, 3-5 metriä korkea, leveän pyöreälatvainen. Lajike on peräisin Pälkäneeltä Myttäälän tilalta, jossa oli jo 1800-luvulla kuuluisa hedelmätarha. Myöhemmin tilalla toimi MTT:n Hämeen tutkimusasema. Täysin samanlainen kanta on löydetty myös Anjalankoskelta, ja sille on annettu nimi 'Inkeroisten Kuulasmarja'. Marja: suuri, mehukas ja makea. Sato: runsas ja kypsyy heinäkuun puolenvälin jälkeen. Jo 3-4-vuotias puu tuottaa satoa. Suomessa parhaiten menestyvät kirsikkapuut ovat hapankirsikoita (Prunus cerasus), mutta hedelmät ovat nimestään huolimatta kypsinä makeita - etenkin herkkulajikkeilla, joiden luumarjat nautitaan sellaisenaan. Talouslajikkeiden kirpeämmät hedelmät sopivat ensisijaisesti säilöntään. Hapankirsikat jaetaan kahteen ryhmään amarelli- ja morellikirsikoihin. Amarellin eli kuulasmarjaisen hapankirsikan hedelmä on kirkkaanpunainen ja mehu lähes väritöntä ja kirkasta. Marjat ovat pääsääntöisesti makeita. Amarellit vaativat yleensä ristipölytyksen tuottaakseen satoa. Morellit ovat yleensä itsepölytteisiä ja hyviä pölyttäjiä amarellikirsikoille. Kirsikat saattavat kasvaa jopa 8 metriä korkeiksi (yleensä kuitenkin 3-6 m), jolloin kaikkiin marjoihin ei yllä ilman apuvälineitä.