Visakoivu
Betula pendula var. carelica
| Korkeus | 5 - 15 m |
| Taimiväli | 6 |
| Vyöhykkeet | I-VI (VII) |
Visakoivun puuaines on koristeellisen kuviollista ja hyvin kovaa, minkä vuoksi sitä hyödynnetään mm. arvokkaissa huonekaluissa. Koristepuuna visakoivu sopii isoile pihoille ja puistoihin, sillä sen latvus saattaa olla hyvin leveä. Latvus päästää runsaasti valoa lävitseen. Lehdet ovat vinoneliömäiset tai kolmiomaiset, syksyllä himmeän oranssinkeltainen. Riippuvat keltaiset hedenorkot avautuvat toukokuussa lehtien puhjettua. Visakoivu viihtyy hieskoivua paremmin kuivassa maassa, mutta se sietää ajoittain seisovaa vettäkin. Runsaassa valossa latvus pysyy kauniina. Puu kestää nuorena melko hyvin tuulta, mutta vanhana se varistaa oksia herkemmin. Nopeakasvuinen puu juurtuu pääasiassa ylimpään maakerrokseen ja vie veden ja ravinteet pienemmiltä kasveilta, jollei niitä ole suojattu juurimatolla. Koivu ei siedä maantäyttöä juuristoalueella eikä tiesuolaa. Runko vaurioituu ja lahoaa herkästi kolhuista eikä kerran rikkoutunut valkoinen tuohi kasva ennalleen.
Koivuja leikataan mahdollisimman vähän, lähinnä kuolleita oksia poistetaan. Leikkaus tehdään mieluiten elokuussa, sillä puulla on runsas mahlavuoto kevättalvella ja keväällä.
