Kasvit › Havukasvit › Männyt › Vuorimänty
Vuorimänty
Pinus mugo
Korkeus | 1 - 3 m |
Vyöhykkeet | I-VII |
Paahdetta sietävä vuorimänty on yleinen koriste- ja suojapensas asuinalueilla, teiden pientareilla ja hiekkaisilla rinteillä. Se viihtyy kuivalla-tuoreella, vähäravinteisella, läpäisevällä maalla, joka saa olla yhtä hyvin hapanta kuin runsaasti kalkittua. Se saattaa tulla vinorunkoiseksi puuksi, mutta kasvua voi rajoittaa ja tuuheuttaa katkomalla puutumattomia vuosikasvaimia juhannuksen tienoilla. Siten laji kehittyy kolmisen metriä korkeaksi ja vähintään yhtä leveäksi lukuun ottamatta Columnaris-lajiketta, joka on leveän kartiomainen ja pystyoksainen. Vuorimänty on valopuu, mutta se sietää enemmän varjoa kuin metsämänty - kasvaahan se kotiseudullaan Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa paitsi aukeilla kalliorinteillä, karuilla soilla ja hiekkakankailla, myös tuoreissa metsissä. Tummanvihreät 3-8 cm pitkät neulaset kiinnittyvät oksiin pareittain ja säilyvät oksilla 5-8 vuotta, mikä tekee vuorimännystä tiheän. Pienehköt, 2-7 cm pitkät kävyt sijaitsevat usein 4-5 kävyn ryhmissä. Tummanharmaa tai mustanruskea runko muistuttaa metsäkuusta.