Männyt

Myös murraynmäntynä tunnettu kontortamänty on osoittautunut melko kestäväksi Lapissa saakka. Se voi kasvaa kotiseudullaan Pohjois-Amerikassa...

Kääpiömännyt ovat luonnonvaraisen metsämäntymme erittäin hitaasti kasvavia lajikkeita. Esimerkiksi 'Watereri' kasvaa vuodessa vain 5-10 sent...

Kääpiömännyt ovat luonnonvaraisen metsämäntymme erittäin hitaasti kasvavia lajikkeita. Esimerkiksi 'Watereri' kasvaa vuodessa vain 5-10 sent...

Kääpiövuorimännyt pysyvät pieninä ilman leikkaustakin, mutta niiden vuosiversoja voi typistää halutessaan juhannuksen aikaan. Oksat ja neula...

Peuke eli makedonianmänty on tullut viherrakentamisessa yhtä tärkeäksi puulajiksi kuin sembramänty, sillä se kestää paremmin sienitauteja ei...

Suomen yleisin puu, metsämänty, sopii hyvin useimmille tonteille, sillä latvus päästää lävitseen runsaasti valoa eikä varjosta pihaa liikaa....

Pensassembra muodostaa tiheitä maata peittäviä kasvustoja eikä juuri koskaan kasva kolmea metriä korkeammaksi. Meillä istutetaan yleensä met...

Siperiansembra(mäntyä) alettiin viljellä Suomessa isohkojen syötävien siemenien takia 1860-luvun nälkävuosien jälkeen. Nyt siemenet ovat mer...

Paahdetta sietävä vuorimänty on yleinen koriste- ja suojapensas asuinalueilla, teiden pientareilla ja hiekkaisilla rinteillä. Se viihtyy kui...