Metsämänty

Suomen yleisin puu, metsämänty, sopii hyvin useimmille tonteille, sillä latvus päästää lävitseen runsaasti valoa eikä varjosta pihaa liikaa. Metsämänty vaatii viihtyäkseen niin paljon valoa, että ylimpien oksien varjoon jäävät alaoksat kuolevat vähitellen paljastaen rungon. Sen sinivihreät neulaset pysyvät oksilla Etelä-Suomessa noin 3 vuotta, Lapissa jopa 8 vuotta. Punaruskea runko on kaunis sellaisenaan tai se voi toimia kukkivien köynnösten tukena. Edes voimakaskasvuiset kelas- ja piippuköynnös eivät haittaa männyn kasvua. Metsämänty menestyy karuilla, hyvin läpäisevillä ja vähäravinteisilla hiekka- ja moreenimailla, missä se kasvattaa paalujuuren syvälle maahan. Se viihtyy sekä happamassa että kalkitussa maassa. Niinpä mänty kestääkin hyvin tuulta. Suomen suurin mänty on lähes 40-metrinen, mutta laji tulee tyypillisesti 20-metriseksi ja ikää kertyy 250 vuotta. Mänty kukkii kesäkuussa. Emikukat kääntyvät kesällä alaspäin ja kasvavat 2. kesänä kävyiksi, jotka avautuvat vasta 3. keväänä ja varistavat siemenet tuulen vietäviksi.